Add new comment

Saamelaiset ja anarkistit yhdessä kaivosyhtiöitä vastaan

Kesä 2013: barrikadit nousevat soratielle Jokkmokkin kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Luonnonkaunis paikka on nimeltään Kallak, saamelaisille Gállok. Nimi tulee Gállokjaurjärvestä, jonka vesi on kirkasta ja juomakelpoista. Mustikanvarpuisesta rinteestä voi nähdä mutkittelevan Luleåjoen ja henkeäsalpaavan kauniit lumihuippuiset Sarekvuoret. Hillat kypsyvät suolla ja porot ihmettelevät auki revittyä maata. Pyhä Atjekvuori kohoaa tien päässä. Täällä on alkamassa uusi taistelu kapitalismia ja kolonisaatiota vastaan.

Brittiläinen kaivosyhtiö Beowulf Maining Company ja sen tytäryhtiö Jokkmokk Iron Mines AB ( JIMAB) ovat tehneet täällä testiporauksia jo kuuden vuoden ajan aikeenaan mitata rautapitoisuuksia ja tehdä alueesta mielenkiintoinen muille kaivosyhtiöille, joille voisi myydä kaivosluvan. Tämän kesän tavoitteena heillä oli räjäyttää maaperästä malmia ja kuljettaa se testattavaksi Outokumpuun.

Saamenmaita käytetään hyväksi monin eri tavoin: mm. metsänhakkuut, kaivokset ja padot ovat vieneet saamelaisilta tilan elinkeinonsa harjoittamiseen. Koko prosessi on osa kolonisaatiota, joka on jatkunut vuosisatoja. Saameparlamentti antoi lausunnon kaikkia kaivoshankkeita vastaan taistelun ollessa kiivaimmillaan Kallakissa tänä kesänä.

Kaivoksen toiminnasta aiheutuvia uhkia on tiedossa monia. Muun muassa Björkholmin kylä, joka sijaitsee kymmenen kilometrin päässä testiporausalueelta, jouduttaisiin hylkäämään. Randijaurin kylä, joka on etäämmällä kaivoksesta kuin Björkholm, on vaarassa joutua kohtaamaan vakavia pöly- ja saasteongelmia, koska kylään tuulee miltei aina Kallakin suunnasta. Randijaurin asukkaista noin puolet on kaivoshankkeen kannattajia ja puolet sen vastustajia. Kaivoksen kannattajista moni uskoo kaivoksen tuovan lisää työpaikkoja, rautatien jne., mutta he eivät näe mahdollisuuksiaan luoda elämäänsä puhtaassa ympäristössä.

Padot, jotka pidättelevät Luleåjokea kaivoksen molemmin puolin, on vaarassa sortua räjäytystöiden seurauksena. Koska koko joki on padottu aina Luleån kaupunkiin saakka, aiheuttaisivat padot murtuessaan tulvia muun muassa kaupungin yli. Kaivos sulkisi alleen myös saamelaisten porojen kulkureitin kesä- ja talvilaitumille, jonka seurauksena porot eivät enää pystyisi siirtymään talveksi alas metsään ja kesäisin takaisin tuntureille.

Joukko aktiiveja pystytti leirin testiporausalueelle johtavalle tielle. Keskustelua leirissä synnytti epävarmuus siitä, minkälaisen vastaanoton radikaalimmat keinot saisivat kaivosten vastustajilta. Tielle rakennettiin kaksi tornia, joissa oli mahdollista nukkua ja vartioida tietä öin ja päivin. Huolimatta eriävistä mielipiteistä leirin sisällä, kaikki rakastivat lopulta torneja ja barrikadeja tripodeineen, tietysti poliisia ja kaivosyhtiötä lukuunottamatta. Vierailijoita leirillä kävi päivittäin - niin kaivoshankkeen vastustajia kuin tukijoitakin. Kallakista oli muodostunut kohtaamispaikka, jossa oli tilaa avoimelle keskustelulle ja yhdessäololle. Kallakissa järjestettiin kolmen kuukauden aikana  esimerkiksi musiikkikonsertteja , puheita ja keskustelua, mielenosoituksia, tuplahäät, muotiesitys, luontokierros ja bannereiden tekemistä. Kaikki tulijoista eivät kuitenkaan kunnioittaneet tilaa: eräänä yönä leiriin saapui neljä juopunutta kaivoshankkeen tukijaa, jotka herättivät jokaisen leiriläisen rasistisilla huudoillaan ja käytöksellään. He ravistelivat telttoja ja torneja ja lähtivät vasta neljän tunnin vierailun jälkeen kahdeksalta aamulla. Alkoholi aiheutti ongelmia myös myöhemmin, joten se kiellettiin leirissä. Turvalli- suuteen kiinnitettiin enemmän huomiota jatkossa.  Kytät saapuivat Kallakiin 29. heinäkuuta helikopterivoimin. Nopeasti levitetty viesti kutsumattomista vieraista tavoitti joukon leirin tukijoita, jotka saapuivat paikalle hetkessä. Kytät pakottivat tornissa olevat aktivistit kaivinkoneen kauhaan, nostivat heidät alas ja purkivat barrikadit. Kuusi pidätettiin ja heidät vapautettiin seuraavana yönä. Uudet barrikadit ilmestyvät tielle pian poliisin lähdettyä paikalta. Jälkeenpäin keskustelua nostatti netissä levinnyt kuva tapahtumapaikalta, jossa poliisi tallaa saamelaisten lippua. Kyseisen päivän jälkeen poliisit tulivat paikalle vielä useita kertoja seuraavan kuukauden aikana. He hajottivat kaksi isoa barrikadia ja lukemattomia pieniä tiesulkuja, ja suojelivat kaivosyhtiötä ahdistelemalla ihmisiä ja valvomalla aluetta.

Leiri hidasti kaivosyhtiön työtä kahdella kuukaudella, mutta kyttien ja vartioiden avulla he saivat työnsä päätökseen ja malmin lähtemään Outokumpuun. Huolimatta siitä, että yhtiö sai tahtonsa läpi toistaiseksi, kaivosta ei vielä ole, ja jos he sitä yrittävät, on vastassa vieläkin rajumpi taistelu. Kamppailu kokosi ihmisiä toimimaan ja kehittämään verkostoja kaivosbuumia vastaan ja suunnittelemaan seuraavaa iskua kapitalismin ja valtion natiseviin rakenteisiin. 

 

Lisää infoa ja yhteystietoja: kolonierna.se 

 

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Авторские колонки

Антти Раутиайнен

Haukuin huhtikuussa vasemmistopopulismia, ja tein samalla kaksi ennustusta. Näistä ensimmäinen, eli ennustus Vasemmistoliiton vaalivoitosta meni pieleen. Puolustuksekseni voin sanoa, että jotkut lukemani gallupit ennakoivat Vasemmistoliitolle lisäpaikkoja....

7 years ago
Антти Раутиайнен

Ukrainan poliittinen tilanne on monimutkainen. Tilannetta mutkistavat entisestään uskonnolliset jakolinjat maan sisällä. Millainen asema uskonnoilla on Ukrainan kriisissä? Ukrainan kirkko on historian kuluessa jakaantunut moniin osiin, koska ortodoksikirkon suhde...

7 years ago
1