Add new comment

Ne saattavat tulla kesken kokouksen suvereenisti ottamaan kuppisi kädestäsi ja tyhjentää sen reppuusi ilmeenkään värähtämättä. Avaimesi ne hävittävät varmasti, jos jätät ne näkyville. Samoin puhelimen ja verkkopankkitunnukset. Jos ne tylsistyvät, ne alkavat kitistä ja menevät rempomaan ovea, häiritsemään ja vaatimaan kaikkia siirtymään hissiin. Miksi kukaan toisi lasta mukanaan aikuisten tilaisuuteen?

Lapset on ajettu ahtaalle länsimaisessa yhteiskunnassa. Vaikka lapsille näyttää olevan tarjolla jos jonkinmoista toimintaa, tavaraa ja tilaa, ovat ne selvästi erillään aikuisten ”tärkeästä” tilasta, tavarasta ja toiminnasta. Kapitalismi syytää lapsille kulutusmahdollisuuksia: Yhdysvalloissa Disney esimerkiksi lahjoittaa synnytyssairaaloissa
”Disney babies” -sarjan tuotteita vastasyntyneille. Lapset tarhataan aikuisten maailmasta pois omalla toiminnallaan ja omilla tiloillaan. Mikään näistä tiloista ei kuitenkaan ole todellisuudessa lapsierityinen. Lasten ”omien tilojen” säännöt sanelevat aikuiset, jotka määräävät, kuka tilassa saa olla, mitä siellä tehdään ja paljonko tästä lystistä saa maksaa.

Lapsuus erityisenä aikana elämässä on ollut historiallisesti olemassa suhteellisen lyhyen ajan. Ei ole montaa vuosisataa siitä, kun lasten oletettiin tekevän aikuisten töitä ja kärsivän rikoksistaan yhtä tuntuvia rangaistuksia kuin täysi-ikäistenkin. Osassa valtioita systeemi on tänäkin päivänä sama. Lapsia alettiin länsimaissa objektifioida sekä
teollistumisen että kehityspsykologian tieteenalan myötä, ja hiljalleen on saavuttu siihen pisteeseen, että lapsia pidetään tahdottomina ohjailtavina johonkin rajaan asti, jonka jälkeen he hyvin pian saavat kaikki ihmiselle kuuluvat oikeudet ja päätäntävallan. Toki tiukka eri ryhmiin jakaminen on suuri voitto erityisesti kapitalismille, koska näin
jokaiselle saa helposti myytyä juuri tiettyyn ikään tai elämänvaiheeseen liittyvät tarvikkeet ja tuotteet. Ja lapsuudessa erityistä on vastuuttomuus - seuraavien elämänvaiheiden asioilla ei tarvitse vielä vaivata päätä, eikä lasten edes kuulu juuri nähdä aikuisten tiloja ja toimia. Sen sijaan, että lapsen elämä lomittuisi aikuisen elämään jotenkin sulavammin, ovat ratkaisuna esimerkiksi päiväkoti ja lapsiparkit silloin, kun aikuiset tekevät oikeita asioita yksin tai keskenään.

Lapset nähdään usein rasitteena. Lapset eivät ”osaa käyttäytyä”: he eivät ole hiljaa julkisissa kulkuneuvoissa, ilmaisevat tunteensa selvästi ja levittävät tavaroita miten mielivät. Edes ”hyvin” kasvatetut lapset eivät osaa olla hiljaa ja siivosti joka tilanteessa. Lapsi on paras anarkisti. Hän ei koskaan lakkaa kysymästä "miksi". Aikuisten usein täysin mielivaltaisesti sanelemat säännöt herättävät lapsessa aidon kysymystulvan. Lapsi ei suostu noudattamaan sääntöä, jolle ei ole syytä. Kasvaessamme opimme ottamaan ylhäältä annetut käskyt vastaan mukisematta, sillä näin nyt vain on tapana toimia. Lapset sen sijaan ovat täynnä intoa, energiaa ja poukkoilevaa, hallitsematonta riemua elämästä. Aikuisten rutinoitunut maailma ei vastaa lasten käsitystä siitä, mikä on oikein ja väärin, millainen käytös on sopivaa ja kuinka eri ihmisille puhutaan eri tilanteissa. Anarkistit voivat uudelleenoppia lapsilta kyseenalaistamisen maailmoja muuttavan voiman.

Lasten oikeudet ovat keskeinen kysymys myös anarkismissa. Anarkistisessa toiminnassa lapset saavat olla, näkyä ja kuulua. Lasten sulkeminen ulos toiminnasta tarkoittaisi suuren osan nykyisiä ja tulevia toimijoita hyvästelemistä. Anarkistiseen ihmiskäsitykseen kuuluu olennaisena osana käsitys kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Jos toiminnasta aletaan sulkea ulos ihmisiä näiden iän perusteella, mihin vedetään raja? Miten määritellään, kuka on oikean ikäinen osallistumaan toimintaan? Onko toiminta avointa vain niille, jotka hallitsevat kehonsa, käytöksensä ja tunteensa joka hetkessä? Onko toiminta avointa vain niille, jotka voivat tulla mukaan ilman näitä ”häiritseviä” seuralaisia?

Toki toiminnan pitäminen avoinna kaikenikäisille on olennaista myös toiminnan itsensä takia. Jos kokoukset ja poliittinen toiminta nähdään muiden kuin lasten paikkana, toistetaan yhteiskunnassa vallalla olevaa käsitystä siitä, että aikuisuus, nuoruus ja lapsuus ovat toisistaan täysin erillisiä elämänvaiheita, ja kun tulet vanhemmaksi, voit aivan
hyvin aikuistua muutenkin. On juuri oikea aika jäädä kotiin lapsen kanssa, tehdä lapsiperheiden juttuja, kuten roikkua HopLopissa ja puistoissa, ja jättää vaikuttaminen korkeintaan vaaleihin. Poliittisin asia elämässäsi on pian Kokoomuksen ilmapallo, siinä kun oli hevosen kuva, niin se tarttui kojulta mukaan. Teini-ikäisenä ja ehkä vielä
opiskelijana jaksaa olla mukana vaikuttamassa, toimia järjestöissä ja käydä joskus mielenosoituksessa, mutta koska kukaan ei koskaan vie lapsia kokoukseen tai mielenosoitukseen, täytyy elämän muuttua olennaisesti näiltä osin lapsen synnyttyä. On aika myöntää, ettei se maailma sittenkään muuttunut, ja jättää leikki uusille opiskelijoille.

A-ryhmä ei sulje toiminnasta ulos ihmisiä näiden iän perusteella. Oletusarvoisesti kaikki A-ryhmän tapahtumat ovat avoimia kaiken ikäisille ihmisille. Lapsia ei nähdä vähempiarvoisina ihmisinä tai haittana, ja A-ryhmä toimii lapsimyönteisellä tavalla. Lapset ovat tervetulleita niin luennoille, keikoille, kokouksiin kuin mielenosoituksiinkin.
________________________