Suora demokratia on vaihtoehto edustajistolle
Submitted by A-ryhmä on 24 October, 2014 - 00:01
Ylioppilaiden itsehallinnon historian suunta on ollut yksittäisen ylioppilaan vaikutusmahdollisuuksien rapauttaminen ja niiden korvaaminen byrokratialla, joka on yhä etäisempi hänen todellisuudestaan. Ylioppilaskunnan jäsenmäärä on toki kasvanut miltei satakertaiseksi siitä kun ensimmäinen yleiskokous järjestettiin vuonna 1858, minkä vuoksi suoran demokratian toteuttaminen on teknisesti hankalampaa. Kaikkien osallistuminen päätöksentekoon on kuitenkin toimivan yhteiskunnan edellytys. Viimeistään silloin kun jollekin voidaan myöntää korkeakoulututkinto hän on sekä valmis että velvollinen osallistumaan henkilökohtaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Mikäli ei ole, korkeakoulut voidaan lakkauttaa tarpeettomina.
Ylioppilaskunnan hallinnon siirtäminen suoraan demokratiaan on helppo ensimmäinen askel koko yliopiston demokratisoimiseen, koska ylioppilaskunnan säännöissä on jo valmiina kaksi suoraan demokratiaan perustuvaa päätösmenettelyä — sitova jäsenäänestys ja yleiskokous.
Vanhin ylioppilaiden järjestäytymismuoto on osakunta, ensimmäiset maininnat niistä ovat Suomesta vuodelta 1643. 1800-luvun puoliväliin tultaessa oli kuitenkin ilmeistä että ylioppilailla oli myös maakuntarajat ylittäviä yhteisiä intressejä, ja yhteisen ylioppilaskunnan perustaminen tuli ajankohtaiseksi.
Vuosina 1858-1865 yleiskokous oli ainoa ylioppilaskunnan elin. Tämän jälkeen perustettiin ylioppilaskunnan hallitus, mutta ensimmäiset 43 vuotta se oli yksinomaan yleiskokouksen päätöksiä toteuttava tekninen elin. Vuonna 1908 ylioppilaskunnan uuden säännöt toteuttivat käytännössä hallituksen vallankaappauksen, jonka myötä siitä tuli edustava laitos joka joko valmisteli yleiskokoukselle kuuluvat asiat niin pitkälle ettei yleiskokous voinut niihin enää puuttua, tai sitten ratkaisi esitykset itse. Anarkistien päämäärä yliopistolla on peruuttaa tämä vallankaappaus.
Edustajisto on näistä riviylioppilaiden valtaa kaventavista innovaatioista uusin, se tuli kuvaan vasta vuonna 1932. Edustajiston perustamisen myötä yleiskokoukselta vietiin loputkin valtaoikeudet ja siitä tuli yksinomaan neuvoa-antava elin.
Yleiskokous on järjestetty viimeksi vuonna 1999, eikä yleiskokousten ja jäsenäänestysten järjestämiseen ole varattu rahaa ylioppilaskunnan talousarviossa. Vuoden 2014 edustajistovaaleihin on kuitenkin budjetoitu 70 000 euroa, tällä hinnalla voisi ehkä saada yleiskokouksenkin järjestettyä.
Yleiskokous voisi päättää suoraan talousarviosta ja muista tärkeimmistä asioista, ja loppuja varten nimittää hallituksen joka olisi yksinomaan käytännön asioita hoitava elin, kuten se oli ennen vuotta 1908. Ennen kaikkea tarvitaan tietojärjestelmä joka mahdollistaa jäsenäänestysten järjestämisen sähköisesti ilman kustannuksia.
Olkoon vuosi 2017 ensimmäinen vuosi jolloin yleiskokous ja jäsenäänestykset korvaavat edustajiston!
Tervetuloa keskustelemaan vaihtoehdoista nykyjärjestelmälle tapahtumiimme.
Ryhmän sivuilla: https://avtonom.org/fi/news/hairioita-luentosarja-211-suora-demokratia-v...
Facebookissa: https://www.facebook.com/events/857882850912256/
