Kuinka järjestäytyä lähiyhteisössä
Submitted by A-ryhmä on 10 September, 2015 - 09:56Lakko? Ulosmarssi koulusta? Mielenosoitus? Yhteinen tempaus asuinalueen parantamiseksi?
Jos havaitset ympärilläsi epäkohdan, ei kannata jäädä odottamaan että joku muu puuttuu siihen. Olipa kyse sitten työpaikallasi tai asuinalueellasi olevasta ongelmasta tai laajemmin yhteiskunnallisista kysymyksistä, kannattaa järjestäytyä ja ryhtyä toimimaan. Ihmisyhteisöissä on voimaa ja parhaat ideat syntyvät yhdessä ideoimalla. Eri ihmisten pöytään tuomat verkostot ovat myös arvokasta pääomaa millaista tahansa lakkoa, protestia tai muutosta suunniteltaessa.
Aloitteen tekeminen ei ole lainkaan niin vaikeaa kuin usein kuvitellaan. Odottelu ei auta, vaan kannattaa ryhtyä itse ajamaan niitä muutoksia, joita haluaa ympärillään nähdä.
-
Etsi muutama ihminen lähipiiristäsi, joita huolestuttavat samat aiheet kuin sinua ja jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan vaihtoehdoista.
-
Selvitä onko lähiyhteisössäsi tiloja, jossa voi järjestää vapaasti kokouksia. Tällaisia tiloja löytyy kirjastoista, asukastiloista, oppilaitoksissa oppilaskunnilta, seurakunnilta, ammattiliitoilta jne.
-
Miettikää mitkä ovat ne kysymykset, jotka yhdistävät teitä. Muotoilkaa ne mahdllisimman tiiviisti ja yksinkertaisesti. Miettikää mikä on paras tapa puuttua havaitsemiinne epäkohtiin.
-
Kirjoittakaa kutsu laajempaan tapaamiseen, jossa suunnitellaan lisää toimintaa. Levittäkää sitä esimerkiksi lähiyhteisöjenne ilmoitustauluilla. Sosiaalinen media ja sähköpostilistat saattavat myös tarjota oivan levityskanavan.
-
Mielenosoituksen, lakon, ulosmarssin tai muun protestin järjestämiseen ei tarvita kuin yhteinen päämäärä, selkeästi muotoillut vaatimukset ja suunnitelma mitä tehdään ja milloin. Mainostakaa tempaustanne ja toteuttakaa se.
-
Miettikää voisitteko jatkaa ryhmänä tapaamisia ja keskustelua myös organisoimanne tapahtuman jälkeen.
Yhteisen päättämisen ei pitäisi rajoittua siihen, että järjestää yksittäisen tapahtuman. Yhdessä järjestäytyminen voi toimia parhaimmillaan kipinänä laajempaan vastarintaan yhteiskunnan epäkohtia vastaan. Ei riitä, että vallassa olevat poliitikot vaihdetaan uusiin. Meidän pitää olla ennemminkin valmiita miettimään, miten voisimme muuttaa vallitsevaa järjestelmää siten, että jokainen meistä voi osallistua päätöksentekoon. Ensimmäinen askel tähän voi olla itseorganisoituminen lähiyhteisösi ihmisten kanssa. Yhdessä keskustelemalla ja toimimalla voidaan luoda kestävämpiä ja pitkäikäisempiä vastarinnan muotoja, jotka todella horjuttuvat epäoikeudenmukaisia valtarakennelmia.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Sytyke #11 -lehdessä.