Add new comment

Turvapaikanhakijoiden määrän suuri lisääntyminen on saanut aikaan positiivisen yksittäisen ihmisten auttamishalun kasvun. Valtio ja SPR huolehtivat pakolaisten perustarpeista - asuminen, ruoka, vaatteet, terveydenhoito jne., mutta siihen se pääosin jää. Anarkistiseen analyysiin kuuluu vertikaalisesta ylhäältä alas suuntautuvasta avustustyöstä horisontaaliseen solidaarisuuteen siirtyminen. Mukaan turvapaikanhakijoita auttamaan voi mennä eri järjestöjen ja verkostojen kautta, mutta apua voi tarjota myös itsenäisesti.   Vastaanottokeskukseen (VOK) meneminen on helppoa. VOKit ovat luonnollisesti suljettuja ja joidenkin koteja, mutta vieraat ovat tervetulleita ja helpoin tapa mennä sisään on heittäytyä VOKin ulkopuolella jonkun juttusille ja pyytää häntä viemään sisään vieraanaan (henkilöllisyystodistus mukaan!). VOKien henkilökunta on ylityöllistettyä, joten ei kannata heitä turhaan vaivata.    Myös henkilökohtainen tutustuminen turvapaikanhakijoihin on äärimmäisen helppoa. Ilo on useimmiten molemminpuolinen ja turvapaikanhakijat kertovat mielellään matkastaan Suomeen, kotimaastaan ja perheestään. Pieni kielimuurikaan ei useimmiten haittaa, koska tulijalla on usein suuri into kertoa tilanteestaan kotimaassaan.   Täpötäydessä VOKissa oleskelu on turvapaikanhakijan kannalta tylsää ja ehkä hänen kantiltaan useimmiten hauskinta on, että otat hänet mukaasi kaupungille, kotiisi, kavereiden luo, juhliin, leffaan, minne tahansa - ei kannata miettiä liikaa mikä olisi kiinnostavaa ja mikä ei. Hetkellinen unohdus omista ongelmista ja perheen kohtalosta on usein tervetullut. Turvapaikanhakijan kontaktit rajoittuvat usein vain muihin turvapaikanhakijoihin tai VOKin kiireiseen henkilökuntaan, vaikka kysymistä suomalaisista tavoista ja käytännöistä olisi rajattomasti. Kävelyretkellä voi näyttää halvat kaupat ja kirpputorit, joista kannattaa tehdä hankinnat.   Aina on hyvä lähteä seuraksi lääkäriin, hammaslääkäriin, maahanmuuttovirasto Migriin tai esim. asianajan luokse. Monessa paikassa kiireen takia toimitaan kuin liukuhihnalta, joten tilanteesta kertomiseen ei jää paljoa aikaa. Virallisen tapaamisen jälkeen voit kertoa, mitä oikein tapahtui ja miksi. Monessa paikassa viranomainenkin on suorastaan helpottunut, kun paikallinen kaveri on mukana. Poliisi on joskus tästä eri mieltä ja kysyy syytä, mutta syyn ilmoittamiseksi usein riittää ’humanitääriset syyt’ tai pyyntö, että esimies kutsuttaisiin paikalle, niin tapaaminen yhdessä hoituu normaalisti.   Kaikki Migrin päätökset annetaan suomenkielisinä dokumentteina. Päätöstä luettaessa on useimmiten tulkki, joka kääntää ainakin osan päätöksestä hakijalle. Siinä jännityksen tilassa keskittyminen on vaikeaa, ja varsinkin jos päätös on negatiivinen, niin paniikki ja pelko iskevät turvapaikanhakijaan nopeasti. Koska poliisi vain kertoo maahanmuuttoviraston päätöksen, ei kysymyksiin ole mahdollista vastata. Negatiivisen päätöksestä kannattaa valittaa mahdollisimman pikaisesti ja tarvittaessa pyytää käännytyksen pysäyttämistä, sillä tehty valitus ei ole käännytyksen esteenä.  Vastaanottokeskuksissa ei ole tulkkeja, joten kääntämisapua tarvitaan jatkuvasti. Tulkkausapu on arvokasta, vaikka välillä se menisi monimutkaiseti ensin suomesta englanniksi ja sitten vielä vaikka englannista arabiaksi. Parempi sekin, kuin onneton suomenkielinen paperi. Älypuhelimiin on myös ladattavissa helppokäyttöisiä apuohjelmia, jotka kääntävät englanninkielistä puhetta toiselle kielelle.    Moni turvapaikanhakija turhautuu odottamiseen ja päämärättömyyteen. VOKissa jokaisella on omat ongelmansa, joten ihmiset tarvitsevat monesti vain jonkun ulkopuolisen, joka kuuntelisi heidän tarinaansa tai ongelmiaan. Kuunnella voi loputtomasti. Valitettavan usein kuulee myös kysymyksen ’saanhan minä turvapaikan?’. Niihin kysymyksiin on vaikea ottaa kantaa, ovathan Migrin päätökset usein ilman logiikkaa, käsittämättömiä ja julmia.   Turhien lupausten antamista tulee välttää. Auttaa voi monella tapaa eikä mikään niistä ole väärin. Valitettavasti vastaanottokeskuksiin on ilmestynyt myös vilpillisiä ”lakimiehiä”, jotka houkuttelevat valheellisia lupauksilla ja lahjoilla asiakkaita itselleen. Samaa pätee erilaisiin ”neuvojiin” ja ”konsultteihin”, jotka antavat virheellistä tietoa pakolaisten oikeuksista ja saavat lähinnä turvapaikanhakijoiden pään pyörälle sekavilla neuvoillaan. Kannattaa välttää yhteistyötä kyseisten tahojen kanssa. Sekä auttaminen yksilötasolla että uusien verkostojen luominen ja olemassaolevien verkostojen hyödyntäminen turvapaikanhakijoiden auttamisen kanssa luo pohjaa laajalle solidaarisuusajattelulle, jota tarvitsemme jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa yhä enemmän.   Aleksanteri Bergman

Julkaistu alunperin Sytyke-lehden numerossa 13 marraskuussa 2015.