Anarkismiin ja anarkisteihin liittyy monia mielikuvia. Mustissa asuissa mielenosoituksissa esiintyvä väki lienee yleisin, mutta puutteellinen käsitys. Anarkistisia projekteja on ympäri maailmaa ja niiden kirjo vaihtelee maksuttomaan terveydenhuoltoon ja yhteisöviljelyyn keskittyvistä hankkeista aina kansankeittiöihin, kirjakauppoihin, kouluihin, toimintatiloihin ja musiikkiprojekteihin.
Jos anarkismi on muutakin kuin ikkunoiden rikkomista mutta sen herättämät mielleyhtymät pääosin negatiivisia, kannattaako koko sanaa sitten käyttää? Termien kanssa on lopulta kyse aina siitä, missä vaiheessa sana kannattaa hylätä sen vääristyneen merkityssisällön takia ja kuinka kauan sitä pitäisi yrittää haltuunottaa.
Anarkistiseen perinteeseen kuuluu monia suuria ajattelijoita, historiallisia saavutuksia ja vahva aatteellinen sisältö. Anarkistinen ajattelu onkin saavuttanut yhä laajempaa kannatusta myös Suomessa viimeisten vuosien aikana. Siinä missä ’anarkistia’ on käytetty joskus haukkumasanana, on nyt yhä useampi julkisuudessakin esiintyvä hahmo kertonut vähintään kannattavansa anarkistisia arvoja ja aatemaailmaa, vaikkei itse anarkistiksi tunnustautuisikaan.
Niin tutkijoiden kuin toimittajienkin joukosta löytyy paljon aatteen kannattajia, joihin ei varmasti sovi stereotyyppinen mielikuva anarkistista. Rohkeita ulostuloja mustan lipun alla on kuitenkin nähty viime aikoina erityisesti eri alojen taiteilijoilta räppäreistä kirjailijoihin.
Fintelligens-räppäri Heikki Rosenberg eli Iso H herätti vuoden 2014 itsenäisyyspäivän alla huomiota kertomalla osallistuvansa anarkistiseen Luokkaretki lähiöst linnaan-mielenosoitukseen, samaan aikaan kun toinen Fintelligensin artisti Elastinen juhlisi linnassa. ”Olen poliittisilta näkemyksiltäni anarkisti”, kertoi Iso H Kalevassa. Anarkistina hän ei halunnut juhlia valtiota ylipäätään: ”Valtioon kuuluvat ne, joilla on suurimmat pyssyt ja eniten rahaa. Ero mafiaan ei ole suuri, ja ainakaan mafia ei teeskentele.”
Pitkän linjan näyttelijä ja Teatterikorkeakoulun entinen professori Vesa Vierikko puhui keväällä 2015 Nyt-liitteen haastattelussa tuloerojen kasvusta, Sipilän politiikasta ja Suomen muuttumisesta pahoinvointiyhteiskunnaksi. Kun Vierikolta kysyttiin onko tämä anarkisti, oli vastaus: ”Henkisesti? Joo, kyllä mä olen... Jokaisen näyttelijän ja taiteilijan kannattaa olla vähän anarkisti.”
Supersuosittua, Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ilmestyvää Fok_it-sarja kuvaa tekevä Joonas Rinta-Kanto eimiellä itseään poliittiseksi toimijaksi. Rinta-Kannon sarjakuvat ovat kuitenkin käsitelleet vaaliteemaa paljon kaikkien viime vuosien vaalien alla. Sarjakuvat ovat kommentoineet vaaleja, edustuksellisuutta ja äänestämistä varsin pisteliäästi ja kyseenalaistaen. Valtakunnan päälehti julkaisemassa jatkuvasti kriittisiä näkökulmia vallitsevaan päätöksenteko mekanismiin sarjakuvan muodossa olisi vielä kymmenen vuotta sitten ollut ennenkuulumatonta. Anarkistisen analyysin yleistyminen mahdollistaa kuitenkin tämänkin.
Miksi anarkismi sitten kiinnostaa ja mikä sen idea on? Kirjailija Katja Kettu tunnustautuu myös anarkistiksi ja pohtii aihetta Helsingin Sanomissa: ”Anarkismi minulle on ideologia, joka pyrkii purkamaan valtasuhteet, ei kuitenkaan kaaokseen. Ihmistenväliseen toimintaan liittyy sosiaalinen vastuu. Kantilaisittain: minun valtani loppuu siihen mistä alkaa toisen vapaus (ja toisin päin). Opetti vastuun kantamista vapaudessa. Anarkismi ajatus mallina on kiinnostava, myös sen poissulkevat valtarakenteet.” Myös monessa mukana oleva räppäri Paleface kertoo Sytykkeelle kan-nattavansa aatetta. ”Näen anarkistisen toiminnan tarpeellisena ja uskon että anarkistien asema vahvistuukin vääjäämättömästi, kun meitä ympäröivien järjestelmien ongelmat käyvät yhä suuremmalle joukolle entistä sel-vemmiksi. Hierarkiaton maailma on paitsi jalo periaate, loppuviimeksi aika lailla ainoa vaihtoehto ihmisrodun
selviämiselle. Sooner rather than later.”
Anarkismi on yhä useammille pintaa ja stereotypioita syvemmälle menevä aate, todellinen poliittinen vaihtoehto totutuille tavoille ja tottumuksille. Ei ehkä voida sanoa anarkismin olevan uusi musta – meidän lippumme on ollut musta koko ajan ja tulee olemaan sitä aina.
Add new comment