Ystävyys, yhteistyö ja avunanto -verkosto perustettiin yhdessä A-ryhmän, Helsingin Anarkistisen mustan ristin ja Free Pussy Riot Helsingin kanssa kesällä 2013 toimimaan Venäjän ihmisoikeuskysymysten parissa. Kampanjat kirjailija Petr Silaevin karkoitusta vastaan talvella 2012-2013 ja mielenosoitus Putinin virkaanastujaismellakoista syytettyjen puolesta mellakan vuosipäivänä 6.toukokuuta olivat sujuneet niin hyvin, että päätettiin toimia yhdessä pidemmällä aikavälillä.
Yhteiset projektit olivat osoittaneet, että Suomesta puuttuu Venäjän ihmisoikeuskysymysten
parissa työskenteleviä tahoja. Suuret kansainväliset järjestöt kuten Greenpeace ja Amnesty International haluavat toimia hyvin rajoitetulla mandaatilla. Ne pyrkivät tarkoituksenmukaisesti välttämään projektiensa “politisoitumista”, eli ottamasta kantaa siihen, kenelle vallan pitäisi kuulua Venäjällä. Molempien järjestöjen huomion kesto on yksi kampanja tai yksi vetoomus. Nämä valitaan sen mukaan minkä arvioidaan keräävän yleisön huomiota, eikä pyritä tarkkailemaan asioita kokonaisuuksina. On kuitenkin kyseenalaista voiko Venäjän ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia tarkkailla maan valtio- ja talousjärjestelmästä erillisinä ongelmina. Greenpeace ja Amnesty myös kiinnittävät huomiota ennen kaikkea omaan imagoonsa ja suhtautuvat kielteisesti yhteistyöhön eri järjestöjen välillä, erityisesti jos mahdolliset yhteistyöjärjestöt ovat ruohonjuuritason toimijoita.
Suomalaisessa korporatistisessa, valtion tukemassa kansalaisjärjestökentässä taas ei ole lainkaan Venäjän
ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviä järjestöjä lukuunottamatta Seta ry:n viimeaikaista kiinnostusta HLBTQ -ryhmien ihmisoikeustilanteeseen Venäjällä. Näin siksi, että suomalainen kansalaisjärjestöjärjestelmä on luotu
kylmän sodan aikana, jollon Neuvostoliiton kritisoiminen ei tullut kyseeseen. Esimerkiksi Suomi-Venäjä seura välttää kaikenlaisia poliittisia kannanottoja.
Muutama vuosi sitten Suomessa tuomi suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi Finrosforum, joka pyrki yhdistämään oikeastaan kaikki Putinin vastustajat poliittisista näkemyksistä riippumatta. A-ryhmä kuitenkin pyrkii välttämään verkostoitumista esimerkiksi Kansallisbolševikkipuolueen ja sen perillisjärjestöjen sekä Pohjois-Kaukasuksen islamistitaistelijoiden kanssa liian jyrkästi eroavien poliittisten näkemysten vuoksi. Sittemmin Finrosforumin
toiminta näyttää aika lailla hiipuneen.
YYA -verkosto järjesti polkupyörämielenosoituksen Venäjän poliittisten vankien puolesta 7.9. Mielenilmaus keräsi ihan mukavasti osanottajia. Poliisi hyökkäsimielenosoittajien kimppuun hätäsoihtujen käytön vuoksi, ja
sattumanvaraisesti kiinniotettuja mielenosoittajia sakotettiin lähinnä “niskottelusta”. Sakkojen maksamiseen kerättiin kolehtia A-ryhmän tapahtumissa. YYA-verkoston loppuvuosi kului tammikuun alussa Venäjän uudenvuodenlomien aikana järjestetyn Pakkasukko Putinia vastaan-festivaalin järjestelyissä.
YYA-verkosto ei kuitenkaan ole onnistunut löytämään mitään sopivia yhteistyötahoja yksittäisiä homoaktivisteja lukuunottamatta. Huolimatta siitä, että Suomessa keskustellaan paljon Venäjän ihmisoikeustilanteesta, kansalaisjärjestö- ja aktivistikentällä aiheeseen on vain vähän kiinnostusta. Näin ollen kaikesta keskustelusta
huolimatta yritysmaailman taloudelliset siteet Venäjälle kasvavat ilman, että kukaan seuraa minkälaista pääomaa Suomeen on tulossa.
Add new comment