Add new comment

Mitä jokaisen tulisi vähintäänkin tietää työtaisteluista

Lakosta työtaisteluvälineenä on olemassa paljon myyttejä ja virheellistä tietoa. Lakon ajatellaan olevan paljon hankalampi ja rajoitetumpi työtaistelun metodi, kuin se todellisuudessa onkaan. Pitää paikkansa, että onnistuakseen lakko vaatii paljon suunnittelua ja panostusta, mutta hyvin suunniteltuna ja totetutettuna, se on myös voimallinen ase. Työnantajat pyrkivät mustanmaalaamaan ja estämään lakon käyttöä työtaistelussa siirtämällä huomiota sen laajempiin vaikutuksiin. Lakon saatetaan väittää aiheuttavan vahinkoa ulkopuolisille. Saman aikaisesti ei kuitenkaan käydä minkäänlaista keskustelua siitä minkälaista vahinkoa yritykset tuottavat niin ympäristölle kuin työntekijöille.

Tässä listatut seikat pohjautuvat lain sääntelyyn työtaistelulle. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että laki ei ole koskaan täysin työntekijän puolella. Työoikeudessa työnantaja tunnustetaan voimakkaammaksi osapuoleksi, muun muassa siksi, että sillä on sekä valvontavalta (se päättää miten ja missä työ suoritetaan). Työnantajalla on myös tulkintaetuoikeus, eli työnantajan näkemys riitatilanteista voittaa aina työntekijän näkemyksen, ellei sitä esimerkiksi erikseen oikeudessa todisteta väärässä. Tämän lisäksi kapitalistinen työmarkkinajärjestelmä palkkaorjuuden kera, luo tilanteen, missä yksittäinen työntekijä on aina heikommassa neuvotteluasemassa. Siksi voikin miettiä, kuinka pitkälle ja kuinka tarkkaan kannattaa antaa lain rajoittaa omaa toimintaasa, jos se on lähtökohtaisesti työnantajan/omistajan puolella. Vaikka työlain katsotaankin perustuvan myös työntekijän suojeluun, niin tämän kautta kuitenkin vain rajoitetaan työnantajan valtaa, ei kuitenkaan pyritä takaamaan tasa-arvoista neuvotteluasemaa.

Lakko, poliittinen lakko ja tukilakko

Lakko on pohjimmiltaan saarto. Saarrolla tarkoitetaan sitä, että työnantaja saarretaan niin, että tämä ei voi saada työvoimaa käyttöönsä. Lakkoon kuuluukin perustavanlaatuisesti ajatus siitä, että ulkopuoliset eivät saa tulla jatkamaan lakossa olevien työtä.

Yksi voimakkaimmiten lakon käyttöä työtaistelun välineenä rajoittavista lakipykälistä on työrauhavelvollisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että työehtosopimuksen ollessa voimassa työtaistelut ovat rajoitettuja. Tällä ajanjaksolla suoraan työehtosopimukseen vaikuttava työtaistelu on kiellettyä. Työtaistelu ei ole ainoastaan kiellettyä, vaan työehtosopimuksen allekirjoittaneet järjestöt joutuvat myös valvomaan, että sitä noudatetaan. Työntekijöiden ”edustajat” toimivat silloin myös työnantajien vahtikoirina ja koska näihin kohdistuu sakkouhka, ei voida luottaa siihen, että viralliset ammattiyhdistykset lähtisivät työtaisteluun edes silloin kuin työntekijöiden etu sitä selkeästi vaatii. Tällä hetkellä työtaistelut on pyritty rajaamaan korporativistisella mallilla siihen lyhyeen väliin, jolloin vallitsee sopimukseton tila. Tuolloin järjestöt eivät ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen ja kaikki työtaistelu on luvallista.

On kuitenkin hyvä tietää, että työrauhavelvollisuus ei kuitenkaan pysty täysin rajaamaan ihmisten perusoikeutta työtaisteluun. Ensinäkin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ei voida tuomita yksilöitä, vain yhdistyksiä. Yksilöt ja heidän muodostomat ryhmittyvät voivat milloin tahansa panna toimeen työtaistelun työpaikallaan.

Myös toinen työtaistelun muoto on aina laillinen (periaatteessa ilman rajoituksia). Työntekijöillä on oikeus aina toimeenpanna poliittinen lakko. Tällä tarkoitetaan lakkoa, jolla ei pyritä suoraan parantamaan omaa työehtosopimusta esimerkiksi nostamaan palkkaa, vaan jolla pyritään vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Laajimmillaan poliittisella lakolla voidaan muuttaa jopa yhteiskuntajärjestystä. Poliittista lakkoa ei voi rajoittaa työrauhavelvollisuudella ja siitä ei tarvitse esimerkiksi ilmoittaa etukäteen. Myös tukilakot, joilla pyritään tukemaan toisia työntekijöitä näiden työtaistelussa on aina periaatteessa sallittua, sillä siinä ei vaadita muutoksia omaan työehtosopimukseen. Koska laki palvelee sitä, jolla on parhaimmat resurssit niin usein poliittisia lakkoja ja myötätuntolakkoja saatetaan pyrkiä nimeämään työehtosopimukseen vaikuttavaksi lakoksi. Kun työntekijät ovat kuitenkin itse tietoisia lakon luonnosta ja johdonmukaisia päämääriensä tuomisessa julkisuuteen, niin on helpompi osoittaa alusta alkaen työnantajien ja heidän edustajiensa väitteet vääriksi.

Senja Valos

Lähteet:

Bruun, Niklas ja Von Koskull, Anders, 2012, Työoikeuden perusteet. Talentum, Helsinki.

Hölttä, Kalevi, 2011, Työtaisteluopas. Into Kustannus, Helsinki.

Kirjoitus on julkaistu alun perin -lehdessä.

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Авторские колонки

Антти Раутиайнен

Haukuin huhtikuussa vasemmistopopulismia, ja tein samalla kaksi ennustusta. Näistä ensimmäinen, eli ennustus Vasemmistoliiton vaalivoitosta meni pieleen. Puolustuksekseni voin sanoa, että jotkut lukemani gallupit ennakoivat Vasemmistoliitolle lisäpaikkoja....

7 years ago
Антти Раутиайнен

Ukrainan poliittinen tilanne on monimutkainen. Tilannetta mutkistavat entisestään uskonnolliset jakolinjat maan sisällä. Millainen asema uskonnoilla on Ukrainan kriisissä? Ukrainan kirkko on historian kuluessa jakaantunut moniin osiin, koska ortodoksikirkon suhde...

7 years ago
1