Экономика

Uskon brexitiin vasta kun se tapahtuu

Vain vähemmistö Britannian poliittisesta eliitistä haluaa eroa EU:sta. Kansanäänestys oli neuvoa-antava, eikä erohakemuksen ole helppo läpäistä parlamentin alahuoneen käsittelyä jos se sellaiseen alistetaan. Konservatiivipuolue ei välttämättä edes onnistu valitsemaan brexitia kannattavaa puheenjohtajaa ensi lokakuussa. Jos se siinä epäonnistuu niin saarivaltion matka ulos EU:sta hyytyy alkuunsa. Tämä olisi demokratian tappio, mutta Iso-Britanniassa, kuten kaikissa muissakin maissa, valta on edustajilla eikä kansalla.

 

Loppu valehtelulle, loppu leikkauksille

Heti kun hallitus koulutusleikkauksiltaan ehtii, on se esittämässä massiivisia heikennyksiä opintorahaan. Edellisen kerran laajaan mielenosoitukseen opintotuen puolesta kokoonnuttiin Kataisen hallituksen ollessa vallassa, vain kolme vuotta sitten. Useat eturivin poliitikot – mukaanlukien Juha Sipilä – vakuuttelivat opintotuen tärkeää merkitystä tapahtuman päätteeksi.

Palkkaorjuuden loppu

Usein talous ja politiikka pyritään eristämään erillisiksi alueikseen. Tätä tehdään muun muassa puhumalla taloudesta sellaisella termistöllä, että ainoastaan ”asiantuntijat” kykenevät siitä puhumaan. Lähes kaikki kuitenkin ovat kosketuksissa talouden kanssa päivittäin. Itse asiassa me rakennamme ja ylläpidämme sitä todellisuutta, joka ymmärretään taloutena.

Mitä jokaisen tulisi vähintäänkin tietää työtaisteluista

Lakosta työtaisteluvälineenä on olemassa paljon myyttejä ja virheellistä tietoa. Lakon ajatellaan olevan paljon hankalampi ja rajoitetumpi työtaistelun metodi, kuin se todellisuudessa onkaan. Pitää paikkansa, että onnistuakseen lakko vaatii paljon suunnittelua ja panostusta, mutta hyvin suunniteltuna ja totetutettuna, se on myös voimallinen ase. Työnantajat pyrkivät mustanmaalaamaan ja estämään lakon käyttöä työtaistelussa siirtämällä huomiota sen laajempiin vaikutuksiin.

Meillä on oikeus yleislakkoon

Kurjistamispolitiikan rantautuminen Suomeen on nostanut mielenosoitusmäärät uudelle tasolle. Protesteja on paljon, ja ne ovat kooltaan suuria. Pitkästä aikaa on nähty useita mielenosoituksia, joihin osallistuu tuhansittain ihmisiä. On kuitenkin todennäköistä, etteivät mielenilmaukset onnistu yksin lopettamaan elinolojemme kurjistamista, vaan vastarinnan on tunkeuduttava kaduilta työpaikoille, kouluihin ja kaupunginosiin.

Mikä on valtio?

Valtio on aina ollut keskeinen osa kapitalismia. Valtioiden kehitys kulki käsi kädessä uuden ajan Euroopassa, jossa porvariston nousu ja keskusvallan luominen merkitsivät siirtymää pois vanhasta feodaaliyhteiskunnasta. Sittemmin moderni eurooppalainen valtiomuoto on laajentunut kaikkialle maailmaan ja siitä on tullut pääasiallinen yhteiskuntien järjestäytymistapa.

Tiedote: Pakkasukko Putinia vastaan II -festivaali valtaa Helsingin

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa heti

”Pakkasukko Putinia vastaan II” -festivaali lauantaina 3.tammikuuta 2015 Helsingissä

Toista kertaa järjestettävä Pakkasukko Putinia vastaan -festivaali pureutuu Venäjän kriisin keskellä toimivien oppositioliikkeiden toimintaan. Viime aikoina Venäjää käsittelevä uutisointi on keskittynyt talouskriisiin ja Putinin hallintoon. Toivottomalta vaikuttavan tilanteen keskellä ruohonjuuritason toimijat eivät kuitenkaan hiljene.

Valtio käy rikkaiden luokkasotaa

6.12. Suomen valtio juhlistaa jälleen näyttävin menoin omaa olemassaoloaan. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksilla pyritään vuodesta toiseen vahvistamaan käsitystä kansallisesta yhtenäisyydestä. Käytännössä sillä tarkoitetaan kuitenkin vain valkoisen keskiluokan arvoja. Saamme jatkuvasti seurata kuinka porvarihallitus ajaa läpi leikkauspaketteja ja heikennyksiä sosiaaliturvaan.

Mitä on kapitalismi?

Sanalla ”Kapitalismi” tarkoitetaan usein eri asioita. Koska Sytykkeessä käytetään termiä tämän tästä, haluamme selittää mitä me sillä tarkoitamme. Helppo tapa selittää kapitalismi on kertoa, mitä se ei ole. Esimerkiksi feodalismi, eli talousjärjestelmä, joka perustui rikastumiseen läänityksiä hallitsemalla, ei ole kapitalismia. Länsimaissa feodalismi korvautui kapitalismilla 1500-1800-lukujen kuluessa.

Häiriöitä-luentosarja: Työsopimusten kapitalistinen dynamiikka ja sukupuolitettu ja rodullistettu politiikka

Helsingissä sunnuntaina 2. maaliskuuta, Uuden Ylioppilastalon Kupolissa,
Mannerheimintie 5 B 7. Kerros.

Ruokaa tarjolla 16:00, luento 16:30.

Angela Mitropoulos keskustelee kirjansa Contract & Contagion: From
Biopolitics to Oikonomia (2012) teemoista, erityisesti työn muuttuvista
muodoista, työajasta, arvoteoriasta ja työstä eroon pääsemisestä.

Loppulama - mitä se on?

Helsingissä 3. Helmikuuta Uuden Ylioppilastalon Kupolissa, Mannerheimintie 5 B 7. Kerros

Nyt meneillään ei ole tavanomainen kapitalismin notkahdus. Loppulaman aineellisena pohjana on talouskasvun törmääminen vapaasti käytettävissä olevan halvan energian hiipumiseen ja sitä tietä työn vähenemiseen. Loppulaman aikaan reaalitaloutta koitetataan sopeuttaa talouskasvun päättymiseen. Tiedossa on paitsi epävarmuutta myös monenlaisten autoritaaristen pyrkimysten voimistumista.

Авторские колонки

Антти Раутиайнен

Haukuin huhtikuussa vasemmistopopulismia, ja tein samalla kaksi ennustusta. Näistä ensimmäinen, eli ennustus Vasemmistoliiton vaalivoitosta meni pieleen. Puolustuksekseni voin sanoa, että jotkut lukemani gallupit ennakoivat Vasemmistoliitolle lisäpaikkoja....

9 years ago
Антти Раутиайнен

Ukrainan poliittinen tilanne on monimutkainen. Tilannetta mutkistavat entisestään uskonnolliset jakolinjat maan sisällä. Millainen asema uskonnoilla on Ukrainan kriisissä? Ukrainan kirkko on historian kuluessa jakaantunut moniin osiin, koska ortodoksikirkon suhde...

9 years ago
1