Kuinka järjestäytyä lähiyhteisöissä

Lakko? Ulosmarssi koulusta? Mielenosoitus? Yhteinen tempaus asuin­alueen parantamiseksi?   Jos havaitset ympärilläsi epäkohdan, ei kannata jäädä odottamaan että joku muu puuttuu siihen. Olipa kyse sitten työpaikallasi tai asuin­ alueellasi olevasta ongelmasta tai laajemmin yhteiskunnallisista kysymyksistä, kannattaa järjestäytyä ja ryhtyä toimimaan. Ihmisyhteisöissä on voimaa ja parhaat ideat syntyvät yhdessä ideoimalla. Eri ihmisten pöytään tuomat verkostot ovat myös arvokasta pääomaa millaista ta­hansa lakkoa, protestia tai muutosta suunniteltaessa.   Aloitteen tekeminen ei ole lainkaan niin vaikeaa kuin usein kuvitel­laan. Odottelu ei auta, vaan kannattaa ryhtyä itse ajamaan niitä muutok­sia, joita haluaa ympärillään nähdä.   - Etsi muutama ihminen lähi­piiristäsi, joita huolestuttavat sa­mat aiheet kuin sinua ja jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan vaihtoehdoista.   - Selvitä onko lähiyhteisössäsi tiloja, jossa voi järjestää vapaasti kokouksia. Tällaisia tiloja löytyy kirjastoista, asukastiloista, oppi­laitoksissa oppilaskunnilta, seura­kunnilta, ammattiliitoilta jne.   - Miettikää mitkä ovat ne ky­symykset, jotka yhdistävät teitä. Muotoilkaa ne mahdllisimman tii­viisti ja yksinkertaisesti. Miettikää mikä on paras tapa puuttua havait­semiinne epäkohtiin.   - Kirjoittakaa kutsu laajempaantapaamiseen, jossa suunnitellaanlisää toimintaa. Levittäkää sitä esimerkiksi lähiyhteisöjenne il­moitustauluilla. Sosiaalinen media ja sähköpostilistat saattavat myös tarjota oivan levityskanavan.   - Mielenosoituksen, lakon, ulos­marssin tai muun protestin järjes­tämiseen ei tarvita kuin yhteinen päämäärä, selkeästi muotoillut vaatimukset ja suunnitelma mitä tehdään ja milloin. Mainostakaa tempaustanne ja toteuttakaa se.   - Miettikää voisitteko jatkaa ryhmänä tapaamisia ja keskuste­lua myös organisoimanne tapah­tuman jälkeen.   Yhteisen päättämisen ei pitäisi rajoittua siihen, että järjestää yksittäisen tapahtuman. Yhdessä järjestäytyminen voi toimia parhaimmillaan kipi­nänä laajempaan vastarintaan yhteiskunnan epäkohtia vastaan. Ei riitä, että vallassa olevat poliitikot vaihdetaan uusiin. Meidän pitää olla ennemminkin valmiita miettimään, miten voisimme muuttaa vallitsevaa järjestelmää siten, että jokainen meistä voi osallistua päätöksentekoon.   Ensimmäinen askel tähän voi olla itseorganisoituminen lähiyhteisösi ihmisten kanssa. Yhdessä keskustelemalla ja toimimalla voidaan luoda kestävämpiä ja pitkäikäisempiä vastarinnan muotoja, jotka todella horjuttuvat epäoikeudenmukaisia valtarakennelmia.

Julkaistu alunperin Sytyke-lehden numerossa 11