Mikä on valtio?

Valtio on aina ollut keskeinen osa kapitalismia. Valtioiden kehitys kulki käsi kädessä uuden ajan Euroopassa, jossa porvariston nousu ja keskusvallan luominen merkitsivät siirtymää pois vanhasta feodaaliyhteiskunnasta. Sittemmin moderni eurooppalainen valtiomuoto on laajentunut kaikkialle maailmaan ja siitä on tullut pääasiallinen yhteiskuntien järjestäytymistapa.

Valtio perustuu ihmisten hallinnalle ja kontrolloinnille. Sen tarkoituksena on muokata väestöstä työvoimaa kapitalistisen tuotannon tarpeisiin. Tässä keskeisenä työkaluna on yksityisomistus, jonka valtio turvaa lainsäädännön ja rakenteellisen väkivallan avulla. Ihmiset, jotka eivät pysty elättämään itseään omilla omistuksillaan, joutuvat kokoamaan toimeen tulonsa mistä saavat. He ovat työväenluokkaa, jonka sisälle valtio on synnyttänyt jakolinjoja esimerkiksi etnisyyden, sukupuolen ja seksuaalisuuden perusteella.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten valtion alueella oleskelua kontrolloidaan edellyttämällä ihmisiltä viranomaisten myöntämä henkilöllisyys, kansalaisuus tai oleskelulupa, mikä perustuu mielivaltaiseen etniseen jaotteluun. Valtio myös tukee voimakkaasti naisten roolia synnyttäjinä ja tekee heistä näin pääoman silmissä B-luokan työntekijöitä, joille ei tarvitse maksaa palkkaa kotona tehdystä työstä. Tällaisten työväenluokan sisäisten hierarkioiden tarkoituksena on estää työtä tekeviä tunnistamasta yhteisiä etujaan.

Suomessa hyvinvointivaltio tukee asumista, lastenhankintaa ja koulutusta, jotka kaikki tähtäävät uuden työvoiman tuottamiseen. Kun valtiota kiitellään ilmaisesta koulutuksesta, tulee muistaa ettei se ole pyyteetön lahja. Suurin hyötyjä hyvinvointivaltiossa ovat kapitalistiset yritykset, joille yhteiskunta tarjoaa valmiit puitteet kasata pääomaa sijoittajille. Yritysten maksamat verot ovat käsirahaa verrattuna näkymättömiin kustannuksiin, jotka valtio pakkolunastaa työväenluokalta.

Hyvinvointivaltio ei ole koskaan ollut kapitalismin vaihtoehto, vaan eräs kapitalistisen valtion muunnelmista. Samaan tapaan parlamentarismi ja fasismi eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan ne ovat kumpikin valtion hallintomuotoja, jotka perustuvat keskitettyyn valtaan ja ihmisten hallintaan. Se on hyvä pitää mielessä, sillä talouskriisi ja ilmastonmuutos muuttavat valtioiden roolia entistä autoritaarisempaan suuntaan. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan väistämätön, vaan sille on olemassa vaihtoehto: kamppailu luokattoman ja valtiottoman, eli anarkistisen yhteiskunnan puolesta.

Add new comment

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.

Авторские колонки

Антти Раутиайнен

Haukuin huhtikuussa vasemmistopopulismia, ja tein samalla kaksi ennustusta. Näistä ensimmäinen, eli ennustus Vasemmistoliiton vaalivoitosta meni pieleen. Puolustuksekseni voin sanoa, että jotkut lukemani gallupit ennakoivat Vasemmistoliitolle lisäpaikkoja....

4 years ago
Антти Раутиайнен

Ukrainan poliittinen tilanne on monimutkainen. Tilannetta mutkistavat entisestään uskonnolliset jakolinjat maan sisällä. Millainen asema uskonnoilla on Ukrainan kriisissä? Ukrainan kirkko on historian kuluessa jakaantunut moniin osiin, koska ortodoksikirkon suhde...

5 years ago
1